Tuulinen ja kostea aamu herätti meidät Yardi Creekillä. Yön jäljiltä kaikkialla oli hiekkaa ja kaikki auton ulkopuolelle jätetty oli aamukasteesta litimärkää. Kahvi oli loppu ja muutenkaan mikään ei tuntunut onnistuvan tuona aamuna, joten päätimme välttyä onnettomuuksilta ja jatkaa matkaa kohti Exmountia, jossa E ja L olivat viettäneet pidemmän aikaa aikaisemmin. Söimme aamiaista Exissä ja kiertelimme kaupungissa katsastamassa paikkoja, joissa Soz ja Berky olivat viettäneet aikaansa heidän asuessaan siellä töiden vuoksi reipas 10 vuotta sitten. Paljon oli kuulemma muuttunut tässä ajassa, mutta sama kylämäinen henki oli silti vielä olemassa. Kun oli taas aika jatkaa matkaa H hyppäsi puikkoihin ja ajoi seurueen sisämaahan Tom Price nimiseen kylään, jossa Berkyn veli Moscow asui vaimonsa Kellyn ja heidän ystävänsä Falkien kanssa. Ystävällisesti he majoittivat meidät luokseen, joten yö vietettiin vaihtelun sisätiloissa.
Seuraava aamu oli luksusta. Lämmin suihku, puhtaat vaatteet ja tukeva BBQ aamiainen. Se tunne kun monen monen päivän jälkeen pääsee suihkuun pesemään kaiken sen hiekan, hien, meriveden suolan, hyttysmyrkyn ja aurinkorasvan pois on sanoin kuvailemattoman ihana.
Rauhallisen aamun jälkeen päätimme lähteä kohti Karijinin kansallispuistoa. Se on yksi Länsi-Australialaisten ylpeyksistä, ja syystäkin. Ensitöiksemme kiipesimme alas jyrkkää punaista liuskaisesta kivestä muodostuvaa kalliota. Pohjalle päästyään H haukkasi vähän ylimääräistä ilmaa sillä näkymä oli kuin luonnon ihmeet kirjasta. Kaunis keidas aukeni punaisten kallioiden keskellä ja paikalliset saniaiset vihersivät kaikkialla. Jatkoimme matkaa pohjalla vielä vähän ja saavuimme toiselle keitaalle, joka oli vielä edellistäkin kauniimpi, sillä täällä oli vielä kaiken edellisen kauneuden lisäksi pieni vesiputouskin. Hyppäsimme jäätävän kylmään ja puhtaaseen lähdeveteen ja uimme vesiputoukselle. Hetken ihailun jälkeen oli aika vaihtaa keidasta eli kiivetä jyrkkä rinne takaisin ylös ja laskeutua seuraavaan keitaaseen pienen ajomatkan päässä. Kävi kyllä urheilusta tuo rinteiden kipuaminen ylös ja alas.
Yö vietettiin taas tähtien alla Karijinin leirintäalueella. Täällä etelän taivaalla näkee yöllä useita tähdenlentoja, joten tähtien katselusta on tullut täällä ihan joka iltainen perinne. H kertoo muille seuralaisilleen tuntemiaan tähtikuvioita ja kaikki yhdessä bongaavat tähdenlentoja. Näimmekin yhden maininnan arvoisen joka lensi liki koko taivaan läpi suuren suurena ja kirkkaana ja viimeiseksi halkesi kahtia ja jatkoi pienen hetken matkaansa kahtena pienenä tähdenlentona.
Seuraavana aamuna kahvi oli edelleen loppu, kaupassa käynnistä huolimatta joten aamukahvin makeuttamiseksi käytettiin Jelly Beans nimisiä karkkeja. Tässä kohtaa mainittakoon että H on oppinut syömään tomaattia sillä aamiaiseksi tarjottiin paahtoleipää, avokadolla ja tomaattiviipaleilla. Päivä kului Karijinin leirillä lepäillen ja muutamalla keitaalla käyden. Illaksi siirryimme Mount Brucen alle yöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti