Täällä sitä ollaan vielä Suomessa, toistaiseksi, virallinen lähtölaskenta on alkanut, jäljellä on enää alle kolme päivää. Oma lähtölaskentammehan on ollut käynnissä jo toista kuukautta mutta nyt alkaa "H-Hetki" olemaan käsillä muidenkin ymmärryksessä. E ja H ovat laskeneet aikaa uuteen lähtöön edellisestä Ausseista saapumisestaan lähtien ja L siitä asti kun E ja H ilmoittivat hänelle että hän lähtee matkaan mukaan!
Rinkan pakkaamiset on aloitettu kaikissa kolmessa matkalle lähtevän osoitteessa, joissa jokaisessa voi kuulla samojen ärräpäiden soinnin kun se on vaan yksinkertaisesti fyysinen mahdottomuus saada kaikki tarpeelliset ja tarpeettomat tavarat mahtumaan 50-70 litran rinkkaan. Koitapa itse tunkea 7 paria kenkiä reppuun ja kaikki nämä miljoonat dokumentit, jotka mukaan tarvitaan ja silti pysyä siinä max. 8 kilon painossa, jota rinkkaostoksilla suositeltiin. Vakuutukset ja kansainväliset ajokortit on hankittu hyvissä ajoin ja asiat alkavat muutenkin olla melko hyvin, mitä nyt viime hetken yleinen paniikkistressihysteria vähän vaivaa että tuliko sitä nyt kaikki kuitenkin huomiotua.
Eli matkamme alkaa nyt sunnuntaina 1.4.2012 aamubussilla klo 8.00 Turun linja-autoasemalta, ainakin niiden osalta jotka ehtivät asemalle ajoissa. Lento lähtee Helsinki-Vantaan lentoasemalta klo 12.55 Kööpenhaminan kautta Müncheniä kohti. Tuolla tarkoituksemme on viettää aikaa E:n siskon ja hänen tyttärensä kanssa, jotka siis vaivautuvat ystävällisyydessään majoittamaan meidät reissulaiset muutamaksi päiväksi. Münchenistä matka jatkuu 4.4.2012 aikaisin aamulla (klo 5.48) junalla kohti Frankfurtia, josta lento Kuala Lumpurin kautta kohti määränpäätämme Perthiä, Australiaa. Perillä uudessa kodissamme Ausseissa olemme torstaina 5.4. klo 15.15 paikallista aikaa, eli noin (eli tarkkaan) 10.15 Suomen aikaa. Paikalliset ystävämme, entinen tavallinen suomalainen backpackeri ja nykyinen "suomalainen Australiassa" sekä hänen entinen backpacking heilansa, nykyinen mielitiettynsä ovat luvanneet hakea meidät kentältä, (mikäli joku meistä muistaa lähettää ystävällemme viestin koska olemme tulossa ja navigaattorikoordinaatit kentälle). He ovat myös luvanneet majoittaa meidät luokseen kunnes suunnitelmamme selkiävät ja saamme asiat käyntiin.
Viimeisiä tärkeitä ihmisiä tavataan vielä viikonlopun aikana ja sunnuntaina sitten kyynel silmäkulmassa, hymyissä suin ja onni sydämessä ja (vielä) rahat taskunpohjalla lähdemme nenä pystyssä kohti uusia pettymyksiä! Ja varmasti myös kohti ikimuistoisia kokemuksia ja ainakin hyviä nauruja tätä blogia kirjoittaessa. Ihan kaikkea mitä täällä siis kirjoitetaan ei kannata ottaa ihan sanasta sanaan. Lukekaa rivien välistä ja suodattakaa rivien välejä, älkääkä viilatko pilkkua tai välittäkö mielettömästä määrästä kirjoitusvirheitä, sillä emme mekään niistä välitä. Mitäs me pienistä kunnei nekään meistä.
